SAARISELKÄ

Saariselän tunturit ovat vanhoja vuorten juuria. 2000 miljoonaa vuotta sitten alueella oli noin 4km korkeat vuoret. Kasvullisesti alue on kuusirajan pohjoispuolella, ilmasto on selvästi lämpimämpi kuin hieman etelämpänä. Saariselkä on alunperin tarkoittanut Suomujoesta itään sijaitsevaa tunturialuetta, Virkamiesliiton otettua käyttöön nimen Saariselän Retkeilykeskus, on nimi alkanut käsittää myös Raututuntureiden ylängön sekä loma-alueen. Virallisissa maapapereissa alueesta käytetään kuitenkin nimeä Kaunispää.

Saariselän alkuhistoria liittyy kullankaivuun alkuun ja matkailu tulee paljon myöhemmin kuvaan mukaan. Vuonna 1865 kruununvouti Konrad Planting palatessaan tarkastusmatkalta Utsjoelta Törmäsen kylän kautta Sompion kylään, yöpyi Luton rannalla Kaunispään juurella. Planting kuljetti aina matkassaan vaskoolia, koska etsi kultaa kaikilla matkoillaan. Tuolloin hän vaskasi Lutossa ja löysi kullan merkit. Kolme vuotta myöhemmin löytyi Ivalojoen kulta, joka aiheutti kultaryntäyksen. Ensimmäiset valtaukset Saariselällä olivat vuonna 1971, Johan Alfred Piponius (maanmittausoppilas) kaivoi Lutolla nykyisen Paraspaikan kohdalla sekä Juho Niilonpoika Kyrö Kyrönkylästä nykyinen Ivalo kaivoi Laaniojalla. Kuitenkin ensimmäinen kullanetsintälupa oli myönnetty edellisenä vuonna pietarilaiselle kunniaporvari Fetisoville, jota edusti porvari Dimitri Sekestoperov.

Vuosisadan vaihteessa syntyi uusi kultaryntäys ja tämä ryntäys synnytti Laanilan-Saariselän alueen. Vuonna 1902 kaivosyhtiö Prospektorin toimesta aloitettiin kärrytien rakentaminen Sodankylästä Laanilaan, seuraavana vuonna tie oli valmis, myöhemmin tietä jatkettiin Liinahamariin saakka. Ensimmäinen auto lienee noussut Kaunispään rinnettä vuonna 1914. Vuonna 1902 valmistui Prospektor yhtiön päämaja, joka oli ensimmäinen rakennus Saariselällä, rakennusryhmä sijaitsi nykyisen metsäntutkimuslaitoksen tukikohdan paikalla. Kaivosyhtiö Prospektorin lopetettua toimintansa, päämajasta tuli vuosikymmeniksi Laanilan kestikievari.
30-luvulla mm. ruotsalainen Boliden yhtymä etsi kultaa Luttojoelta. Suomen suurin kultahippu löydettiin Luttojoelta Saariselältä 25.9.1935 löytäjä Eevert Kiviniemi ja hipun koko 329.9g.

Ensimmäinen yritys matkailupuolella tehtiin 20-luvun puolivälissä, kullankaivajanakin tunnettu Heikki Kivekäs suunnitteli terveyskylpylän rakentamista Luttojoen rannalle lähelle Tammijärveä. Rahoittaja vetäytyi kuitenkin hankkeesta ja rakentaminen keskeytyi.

Laanilan majatalon (Laanilan kestikievarin) saksalaiset polttivat vetäytyessään pohjoiseen, Laanilan majatalo oli kuitenkin ensimmäinen majoitusyritys Saariselällä. Kaunispäänhuipulle valmistui 1952 hirsimaja, joka toimii nykyisin matkamuistomyymälänä. Lapin maaherra Uuno Hannulan aloitteesta 18.11.1948 perustettiin yhdistys Lapin Lasten Ystävät, lasten sairaanhoidon tukemiseksi sekä leiritoiminnan järjestämiseksi terveellisessä tunturi-ilmastossa. Rakennuspaikat paalutettiin 1952 paikalle, jossa Piponius oli kaivanut kultaa, rakennukset olivat valmiit alkuvuodesta 1953, päärakennus kuitenkin paloi täydellisesti 1958.
Virkamiesliitto oli rakentanut jäsenistölleen majoitustiloja vuodesta 1955 alkaen. Palamatta jääneet rakennukset sekä vuokraoikeus myytiin virkamiesliitolle 1959. Aloitettiin uuden majan rakentaminen Laanilaan Piispanojan rantatöyräälle. Yhdistys ei pystynyt pitämään majaa vaan maja myytiin 1961 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirille ja nimi muutettiin Laanihoviksi. 1975 Laanihovin osti Suomen Matkailuliitto ja 1983 Virkamiesliitto.

Lasten yhdistyksen rakennuksista on jäljellä Luttotupa, joka on nykyisin Metsäntutkimuslaitoksen omistuksessa ja Laanihovi, jossa toimii ravintolahotelli, joka on tullut kuuluisaksi monotansseistaan.
Saariselän suunnitteleminen uudentyyppiseksi matkailukeskukseksi alkoi 60-luvun puolivälissä, rakentaminen ja laajeneminen alkoi tapahtua 60- ja 70-luvuilla ja jatkuu edelleen.
Ensimmäisinä Saariselällä sai anniskeluoikeudet Laanihovi 1969 ja Sininen pirtti 1973.
Uskontoakin muistetaan, 1978 rakennetaan Tievatuvan yhteyteen Kiilokappeli sekä 1996 valmistui Saariselälle ekumeeninen Pyhän Paavalin Kappeli.
UKK-kansallispuisto perustettiin 1.5.1983.